Helsingin ja Espoon saaristo kärsii mittavasta imago-ongelmasta. Saaristomeren ihannoinnin ja mystifioinnin kustannuksella pääkaupunkiseudun moniuloitteista saaristoa väheksytään ja jopa karsastetaan retkeilykohteena. Monien veneilijöiden mielissä ovat päällimmäisenä Kaunissaaren tai Gåsgrundetin tapaisten paikkojen läpi yön remuavat nuorisojoukot tai Pihlajasaaren lautan käsittämätön ryysis helteisinä heinä-elokuun päivinä. Onneksi Helsingin saaristossa on retkeilijälle paljon muutakin nähtävää.
Helsingin kaupungin alueella olevista noin 300 saaresta ja luodosta yksityisessä omistuksessa on vain noin 10 %. Suurimmat omistukset ovatkin Helsingin kaupungilla ja Valtiolla, joka on luovuttanut ne pääosin puolustusvoimien käyttöön. Puolustusvoimien saaret ovat yleisön tavoittamattomissa, mutta kaupungin saaret ovat kaikkien käytettävissä. Saarien vapaa-ajan käyttö yleistyi 1800-luvulla, kun rikkaat kaupunkilaisperheet rakensivat saarille kesähuviloita, joissa vietettiin koko kesä. Monilla saarilla oli lisäksi Saksan mallin mukaisia kansanpuistoja, joissa sai hurvitella huomattavasti vapaammin kuin kaupungissa. Ulkoilusaarien käyttö väheni huomattavasti 1960-luvulla lisääntyneiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien myötä.
Tällä hetkellä kymmenet kaupungin ulkoilusaaret ovat niukasti varusteltuja, mutta päivä ja viikonloppuretkeilyyn hyvin soveltuvia. Monilla saarilla on keittokatos, jätepiste ja huussi, muttei vierasvenelaituria. Rannoilla on kuitenkin usein kiinnitysrenkaita veneille. Ehkäpä juuri laiturien puute pitää isoimmat veneet poissa lähisaarilta ja käyttöasteen näin verrattain pienenä. Kansanveneilijää tämä ei lainkaan haittaa, sillä folkkarilla pääsee kevyesti kaikkein pienimmille ja kivikoiden ympäröimille saarille.
Espoon puolella saarien omistus on painottunut enemmän yksityisille omistajille, mutta siitä huolimatta Espoollakin on runsaasti retkeilyyn tarkoitettuja, mutta lähes täysin vailla käyttöä olevia saaria ja luotoja. Helsingin ulkoilusaaret painottuvat kaupungin eteläisten ja itäisten osien alueelle, kun taas Espoon saaret alkavat heti Tapiolan edustalta ja jatkavat pääkaupunkiseudun ulkoilusaarten pitkää jonoa aina Porkkalaan asti. Helsingillä ja Espoolla on ulkoilusaaristaan julkaistuna yhteinen kaiken kattava Saaristo-opas, joka löytyy PDF:nä myös netistä osoitteessa: http://www.hel.fi/static/public/Saaristo-opas/fi+en/index.html
Kuu nousee Espoon Torra Lövössä.
Helsingin ja Espoon lisäksi pääkaupunkiseudun ulkoilutarjontaa lisää pyyteettömällä työllään Uudenmaan virkistysalueyhdistys, jolla on Helsingin ja Porkkalan välisellä merialueella viisi saarikohdetta. Koko Suomenlahdella yhdistyksellä on yli kaksikymmentä virkistysasaluetta. Uudenmaan virkistysalueyhdistys on kuntien yhteenliittymä, joten kohteet ovat kaikkien käytössä eikä kyseessä ole mikään salaseura. Joissain saarissa on keittokatoksen lisäksi myös ilmainen sauna, jota ei vuokrata yrityksille eikä polttariporukoillle, vaan saunat ovat kaikkien retkeilijöiden käytettävissä. Vuosaaren edustalla olevaan Pikku-Leikosaaren saunasaareen ja muihin Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ulkoilukohteisiin voi tutustua osoitteessa: http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/doc/Yhdistyksen_esite20100512_lowres_fi.pdf
Kesän ensimmäiset retkeilyt Wilhelmiinalla kohdistuivat kesäkuun toisena viikonloppuna Espoolaiseen Torra Lövön saareen sekä Helsingin kaupungin omistamille kallioisille Käärmeluodoille. Vaikka ilma muistutti keskikesän kuumimpia hellepäiviä, saimme viettää Torra Lövössä yön pelkästään oman venekuntamme kesken, muutamien pienveneilijöiden ja melojien käydessä illalla grillaamassa makkarat ja nauttimassa karusta ulkosaariston luonnosta. Käärmeluodoilla oli elämää vähän enemmän, mutta niin tietysti Pihlajasaaren jälkeen merkittävimmällä Helsingin edustalla sijaitsevalla ulkoilusaarella kuuluikin olla. Sunnuntaina myös kolmimastokuunari m/aux Kathrina kiinnittyi jyrkkään rantakallioon kiinni ja sankka joukko Helsingin Energian työntekijöitä pääsi tutustumaan ehkä ensimmäistä kertaa elämässään urbaaniin retkeilysaaristoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti