Sulanut Multimaster

Viime kevään suuren ponnistuksen jäljiltä voi veneen kevätkunnostuksen ottaa tänä vuonna suhteellisen iisisti. Projektiksi on muodostunut parrasta kiertävän törmäyslistan puhdistaminen lakasta, kyllästäminen ja uudelleenlakkaus. Skrabauksen lomassa listoista on lähtenyt kilokaupalla Sika-massaa ja muita mönjiä, joilla kantta on yritetty tiivistää vuosien saatossa. Itsehän olisin vaan lakannut listat joka vuosi, ja hyvänä olisi pysynyt. No, ei hätää, mitään ei ole pilalla, vaan harmahtavan mustan kerroksen alta paljastuu aivan punaista ja kovaa mahonkia. Veneeseen tulee vieläpä aivan mielettömästi lisää näköä, kun kirkkaan punaisen listan ja valkoisen kannen rajan saa aivan skarpiksi, eikä kaikkialla ole aaltoilevaa ja muhjuista massausta.


Samassa on tullut availtua viime keväänä uusitut ja hyvin vähälle lakalle jääneet kattoa kiertävät listat. Myös ne saavat nyt perinpohjaisen käsittelyn. Tässä hommassa korvaamattomana apuna on ollut uutukainen Boschin versio legendaarisesta Feinin Multimasterista. Alkuperäinen Fein maksaa lähemmäs 400 euroa, joten tällaiseen harrastehommaan ajattelin vihreän Boschin rittävän vallan mainiosti. Minulla on lisäksi hyviä kokemuksia vihreistä laitteista kuluneilta vuosilta, joten ostopäätös ei ollut vaikea.

Katon listat joutuivat värierojen vuoksi perusteelliseen uudelleenkäsittelyyn.

Ensimmäiset käyttökokemukset laitteesta oli fantastiset. Edellisinä keväinä lainassa oli ollut aito Feini, joten muistijälki Multimasterista oli parasta mahdollista tasoa. Boschin ensipuraisu oli yhtä raastavaa kuin muistelinkin: aivan karmea ääni, mutta todella rankka suorituskyky. Purua lensi karkeuden 80 paperilla kuin sahalla, ja punaista mahonkia tuli helposti esiin, vakkei lakkoja oltu läheskään kaikkialta edes skrabattu. Huikea peli.


Parin tunnin jyrryyttelyn jälkeen aloin huomata, että hiontapaperi oli muuttunut kaksiosaiseksi. Kova hiontaosa oli irronnut pehmeämmästä tarraosasta. Tämän lisäksi tarraosa oli sulanut yhdessä koneen hiontatason tarrapinnan kanssa tasaiseksi. Yllättävää sulamista kovaan käyttöön suunnitellulta ja tarkenevalla suotituskyvyllä varustetulta koneelta.

Kulmistaan tasaiseksi sulanut multimaster.

Jatkoin hiomista vielä viime viikonloppuna ja kaunista jälkeä syntyi. Ilman Multimasteria homma ei olisi edennyt laisinkaan näin vaivattomasti. Hiomatasojen  kaikki kolme nurkkaa ovat kylläkin nyt sulaneet tasaisiksi eikä tarra niissä enää pysy, joten seuraavaan lista- tai nurkkaurakkaan pitää jo investoida varaosia. Kyselin asiasta Tapulikaupungin Nuoressa Messipojassa tapaamaltani ex-veneenveistäjältä ja nykyään työkalumyyjänä toimivalta Henri Kasperilta. Hän vahvisti, että kyseinen ongelma on myös ihan oikeassa Feinissä, joten niitä hiomatasoja on vain osteltava säännöllisesti, ja että kyseessä on kuitenkin lähtökohtaisesti saha eikä hiomakone. Tottahan tuo.


Listat on nyt viimeistelty käsipelillä, ja edessä on kyllästys Hempelin Impreg 1:llä. Ei se tietysti vastaa oikeaa pellavaöljy/tärpätti/myrkky-litkua, mutta kuivumisaikansa puolesta se on mielestäni täysin perusteltu valinta kyseisiin kohteisiin. Impreg on lakkausvalmis parin vuorokauden jälkeen käsittelystä, kun perinteisen pellavaöljyn kuivumiseen menee noin kuukausi. Määrätkin jäävät suhteellisen pieniksi, joten Impregin kallis hinta ei tässä nyt paina vaakakuppia mihinkään suuntaan. Rungon kyllästyksiin käytän tietenkin klassisia menetelmiä, mutta sen aika Wilhelmiinassa on ehkä parin vuoden päästä.

Uskolliset kaverit, pallogrilli ja Airam, mukana kunnostuspuuhissa.

Viikonloppuna olisi tarkoitus päästä jo vetelemään ensimmäisiä ohennettuja lakkakerroksia samalla kun Annika käy Ellin kanssa maalailemaan pohjaan myrkkyväriä. Lisäksi voisi vielä sovitella uusia kulkuvaloja, hörppiä kahvia ja grillata pallogrillillä hyvää makkaraa.