Pientä jännitystä oli ilmassa, sillä viime syksyn telakointi tapahtui aika kiireessä talven iskiessä päälle ja tunnelmien ollessa hyvin matalalla. Wilhelmiinan moottori varastettiin telakka-alueelta heti nostoa seuranneena yönä, ennenkuin moottori ehdittiin kuljettaa talvivarastoon. Harmituksen määrä oli melkoinen eikä sitä helpottanut yhtään tieto siitä, että alueelta pöllittiin samana yönä viisi muutakin neliheppaista!
Wilhelmiina tuli meille kaksi vuotta sitten kevättalvella. Vene oli jo liukkaassa syöksykierteessä, mutta pikaisesti tehdyn kuntoarvion perusteella tiesin, että veneestä saisi kyllä monien työtuntien jälkeen toimivan ja kauniin, ilman että kaikkia lautoja tarvitsisi vaihtaa. Vene itsessään on valtavan hienosti rakennettu Suomen Kalastus Oy:ssä vuonna 1965 osana neljän folkkarin sarjaa. Wilhelmiinan järjestysnumeroksi tuli 198.
Wilhelmiina poijussa kesällä 2010.
Ensimmäisenä keväänä veneeseen tehtiin vain tarvittava peruskevätkunnostus sekä muutama ensiapua vaatinut paikkaus. Avotilan mahonkisarjojen kulmat olivat mädäntyneet ja ne oli peitetty ensin kevyttasoitteella (?) ja sen jälkeen piilotettu sisustustammella, joka oli liimattu mahonkisarjoihin erikeepperillä. Kulmiin rakennettiin asiankuuluvat mahonkipaikat ja kosteuden pääsy uudestaan rakenteisiin estettiin uusimalla pätkä kannen ja sarjan välistä listaa.
Pahoin kärsineen kansiluukun tilalle rakennettiin vanhan mallin mukainen kokonaan uusi ja kiiltävä massiivimahonkinen luukku. Vääntövoimalle antautunut katto pakotettiin takaisin omaan asentoonsa ja tuettiin ja viimeisteltiin listalla. Sisäpuolen pahoin homehtunut vanerikatto sai uuden vaalean maalin. Vesilinja oikaistiin ja kaikki paikat lakattiin, maalattiin ja öljyttiin. Niinpä jyrkkä syöksykierre oli pitkän kevään jälkeen saatu pysäytettyä ja veneen suunta alkoi olla jo orastavasti ylöspäin.
Viime keväänä vene koki sitten todellisen perushuollon, kun ensiksi hytin katto uusittiin perinteisiellä puuvillakangasmenetelmällä. Mahonkiset sivusarjat skrabattiin auki, mädät korjattiin ja loppuviimein kyllästettiin ja lakattiin. Ikkunat uusittiin polykarbonaattiplekseillä. Lopuksi kaikki paikat taas puunattiin ja lakattiin ja pohja hoidettiin toimivaksi. homma meni niin pitkäksi, että viimeisenä iltana ennen vesillelaskua, hytin ja kannen liitoskohdassa olevat jalkalistat saivat ensimmäisen lakkakerroksen. Hommaa viimeisteltiin sitten laiturissa. Teen myöhemmin tänne erilliset osiot joistain työvaiheista, kuten vaikkapa siitä puuvillakangaskaton korjauksesta.
Kaunotar hädässä.
Laajennettu kattoremontti keväällä 2010.
Tämän kevään projekteihin kuuluvat muutamien viimeisten mahonkiosien perushuolto kyllästyksineen ja lakkauksineen sekä uuden moottorin ja muutamien muidenkin uusien osien kiinnitys ja rassaus. Eli toivottavasti kevätkunnostus etenee hyvin maltillisesti. Viime kevään järjettömän riuhtomisen jälkeen tavoitteenani on myös välillä istuskella kevätauringossa rannassa lautakasan päällä ja nauttia kahvia termoksesta. Kunnostushommat kyllä sujuvat siinä sivussa toivottavasti sitten.
Pääsiäisviikonlopun antia olivat parrasta kiertävien törmäyslistojen skrabaus puulle ja hionta. Homma jäi vielä vähän kesken, mutta aurinko lämmitti kivasti lautakasan reunaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti